| A r k i v a l i a |
| Databasen visar lista |
Databasen
Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar vilka alla har anknytning till Kyrkslätt.
Klicka på Annan typ, Bild, Dokument, Fysiskt objekt, Text eller Tryckt publikation och sedan på länken under rubrikan Titel för det objekt du vill bekanta dig med.
Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt)
| Mera information om |
| samlingen erhålles |
genom att klicka på  . |
Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.
Katalogen är förverkligad som ett samarbete mellan Digihem och Webbhuset. Digihem är Finlands svenska hembygdsförbunds satsning på det lokala digitala kulturarvsmaterialet.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Språk, finska eller svenska
Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.
Sökanvisningar
I fältet Sök! inskrivs ett eller flera sökord. Man kan söka med namn och ord. Också nyckelord och ämnesord kan änvändas i söket. Nyckelord kan vara namn som Hindersby och Lundell, ämnesord är substantiv som t. ex. skola och torp.
Genom att använda citationstecken (”) går det att söka en specifik ordföljd så som "Det oförgätliga Kyrkslätt" (boktitel) och "Hjördis Nyman" (författare). Det gör ingen skillnad om man använder små eller stora bokstäver i söket.
Kärras
Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.Kunta Kirkkonummi
Kylä Kärras
Tilan nimi Kärras
Tilannevuosi 1931
Omistaja Osvald Öfverström , Linda o.s. Ljungqvist
Lisätietoja
KÄRRAS, 5 km Kirkkonummen asemalta ja 47 km Helsingistä. Omistajat v:sta 1923 Osvald ja Linda (o.s. Ljungqvist) Öfverström. On aikaisemmin kuulunut Estbyn kylään. Sen ensimmäisenä omistajana mainitaan Per Staffansson v v. 1540-62. Senjälkeen se oli useilla omistajilla, kunnes se 1620-luvulla tehtiin ratsutilaksi. Oli kauan aikaa huonosti viljelty ja joutui n. 1665 kokonaan autioksi. 1670-luvulta sitä alettiin taas viljellä. Oltuaan useilla eri omistajilla joutui se v. 1890 nykyisen emännän suvulle. Pinta-ala 107 ha, josta puutarhaa 0,4, peltoa 37 ja metsämaata 69,6 ha. Pellot epätasaisia savimulta- ja hiekkamaita, niistä 20 ha risusalaojissa. Rakennukset viljelysmaiden reunassa. Päärakennus n. 200 v. vanha, mutta jälkeenpäin useasti korjattu. Se on nykyjään hyvässä kunnossa. Karjarakennukset ovat puusta ja on niihin, samoinkuin puutarhaankin, johdettu painovesi. Viljelysjärjestys: puolikesanto ja kaura, syysvilja ja heinä, 3 heinää, ruis ja kaura, kevätvilja ja juurikasvit, kevätvilja. Peltoalasta oli v. 1929 1,5 ha puolikesannolla, 0,5 syysvehnällä, 1 kevätvehnällä, 3,5 rukiilla, 14 kauralla, 0,6 ohralla, 0,75 vihantarehulla, 2 perunalla, 0,03 pellavalla, 1,5 nauriilla ja rehukaalilla sekä 11,62 ha heinällä. Kotieläimiä: 5 hevosta, 22 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa ja 160 kanaa. Kanat ovat valkeata ja ruskeata leghornia. Karja on kuulunut tarkastusyhdistykseen jo 26 v. Suurimmat tulot saadaan maidon, viljan, lihan, munien, perunoiden ja puutarhantuotteiden myynnillä, menekkipaikkana Helsinki. Metsä on paperipuita tuottavaa havumetsää. Voimakoneena öljymoottori.
Lähde
Suomen maatilat, I osa