| A r k i v a l i a |
| Databasen visar lista |
Databasen
Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar vilka alla har anknytning till Kyrkslätt.
Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på länken under rubrikan Titel för det objekt du vill bekanta dig med.
Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt)
| Mera information om |
| samlingen erhålles |
genom att klicka på  . |
Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.
Katalogen är förverkligad som ett samarbete mellan Digihem och Webbhuset. Digihem är Finlands svenska hembygdsförbunds satsning på det lokala digitala kulturarvsmaterialet.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Språk, finska eller svenska
Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.
Jorvas - Kirkkonummen sydämessä
Kirkkonummi, Jorvas, Gillobacka, Killinmäki, Kvis, Ingvalsby, Inkilä, NägelsJorvaksen alueen yhteydet sekä länteen että itään menneinä aikoina ovat olleet hyvät. Nykyisin melkein umpeen kasvanut Sundet oli kerran tärkeä vesiväylä, josta on maan nousemisen seurauksena saatu hyvää peltomaata. Keskiajalla Turun ja Viipurin välille raivattiin suuri rannikkotie, saman Jorvaksen halki kulkevan laakson kautta. Usean vuosisadan ajan alue oli maaseutua tiloineen, torppineen ja mäkitupineen. Kehitys oli hidasta ja ajoittain nälänhädän ja katovuosien keskeyttämää.
Helsingin ja Karjaan välinen rautatieosuus vihittiin käyttöön vuonna 1903. Kun kulkuyhteydet Helsinkiin paranivat, Jorvas koki nousukauden. Tilat alkoivat panostaa enemmän karjanhoitoon ja puutarhoja perustettiin. Tonteista tuli kysyttyjä, kauppoja avattiin, ja Jorvaksen myllyn rakentamisen myötä seudulle tuli myös teollisuutta. Autojen aikakausi alkoi Jorvaksentien valmistuttua vuonna 1937.
Sota toi mukanaan suuria muutoksia. Syyskuun 1944 rauhanneuvottelut johtivat Porkkalan alueen evakuoimiseen ja sen siirtymiseen uusien vallanpitäjien haltuun. Jo 11 vuoden kuluttua vuokra-alue palautettiin, ja entiset asukkaat saattoivat palata tarkastamaan kotiseutuaan. Paluumuutto ja uudelleenrakentaminen pääsivät alkuun. Ensimmäisinä vuosina elettiin uudisraivaajaelämää yksinkertaisissa olosuhteissa - toiset kunnostivat talojaan, toiset purkivat omiaan ja rakensivat tilalle uusia, minkä myötä Jorvakseen tuli paljon uusia asukkaita. L.M. Ericsson toi monia uusia työpaikkoja ja näkyvän osuutensa kulttuurimaisemaan. Viime vuosikymmeninä asutus on tihentynyt, ja asukkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti.