| A r k i v a l i a |
| Databasen visar lista |
Databasen
Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar vilka alla har anknytning till Kyrkslätt.
Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på länken under rubrikan Titel för det objekt du vill bekanta dig med.
Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt)
| Mera information om |
| samlingen erhålles |
genom att klicka på  . |
Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.
Katalogen är förverkligad som ett samarbete mellan Digihem och Webbhuset. Digihem är Finlands svenska hembygdsförbunds satsning på det lokala digitala kulturarvsmaterialet.
Kieli, suomi tai ruotsi
Arkistokokoelmat on kirjoitettu suomeksi tai ruotsiksi tai molemmilla kielillä, ensisijaisesti tallentajan ja lahjoittajan kielen mukaan.
Språk, finska eller svenska
Arkivsamlingen är skriven på svenska, finska eller på båda språken enligt donatorns eller deponentens språk.
Esbo 1700 - 1865
Esbo, historikEspoo 1700–1865 (Espoon kaupunki, 1984) on Hagar Nikanderin seikkaperäinen historiikki Espoon kasvusta ja kehityksestä.
Tämä osa Espoon historiaa käsittää 1700-luvun sekä 1800-luvun alkupuoliskon, ajan joka toi mukanaan kaksi mullistavaa sodan kautta – isovihan ja Suomen sodan 1808–1809. Uusi, sota-ajan leimaama sukupolvi oli vuoden 1721 rauhan jälkeen vuorossa rakentaa monessa suhteessa uutta yhteiskuntaa vanhan raunioille. Elettiin tuntuvaa taloudellista nousukautta. 1600-luvun ankaraa elämänkatsomusta seurasi huomattavasti vapaamielisempi. Mutta vielä tällä vuosisadalla oli helpompi säädellä taloudellisia olosuhteita kuin yhteiskunnan rakennetta.
Sotavuosina 1808–1809 Espoo jäi sivuun varsinaisista sotatapahtumista. Sen sijaan toivat sodan päättymisen jälkeiset vuosikymmenet mukanaan tuntuvia yhteiskunnallisia ja sivistyksellisiä muutoksia. Espoosta tuli uuden pääkaupungin, Helsingin, lähin naapurikunta, mikä vaikutti sekä kaupankäyntiin että liikenteellisiin oloihin. Hienostuneen kaupunkilaiselämän esni tuulahdukset ulottuivat vanhalle talonpoikaisseudulle. Vaikka pitäjä kokonaisuutena säilyttikin maaseutuluonteensa, voidaan pitäjässä kuitenkin jo 1800-luvulla havaita ensimmäisiä kaupunkilaistumisen merkkejä. Ikivanha talonpoikaisyhteiskunta kypsyi vähitellen siihen rakenneuudistukseen, jonka vuosisadan puolivälin vuosikymmenet tulisivat tuomaan mukanaan.
– Hagar Nikander, Espoo 1700–1865 (Espoon kaupunki, 1984), takakansiteksti
Kirjan teksti on suomeksi. Kuvituksena on mustavalkoisia valokuvia, karttoja ja muuta historiallista kuvamateriaalia.
bookm-arf.fi