| A r k i v a l i a |
| Databasen visar galleri |
Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar med anknytning till Kyrkslätt.
Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på den bild du vill bekanta dig med för att se beskrivningen för objektet.
Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt som visas för alternativet "Visar lista") genom att klicka på bilden visas beskrivningen för samlingen ifråga.
Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.
Gunnarskulla
Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.Kunta Kirkkonummi
Kylä Gunnarskulla
Tilan nimi Gunnarskulla
Tilannevuosi 1931
Omistaja Gunnarskullan kartano Oy
Lisätietoja
GUNNARSKULLA, 6 km Kirkkonummen asemalta ja 48 km Helsingistä. Omistaja v:sta 1929 Gunnarskullan kartano Oy. Gunnarskulla on yhdistetty niistä kolmesta tilasta, jotka 1663 erotettiin Spärringsistä Jakob Bilangille. Hänen suvullaan oli tila isoonvihaan saakka, jolloin venäläiset ryöstivät sen tyhjäksi. Isonvihan jälkeen joutui tila rovasti Dryseniukselle. Sen jälkeen se on kuulunut Jägerhorn, Cronstedt, Carlstedt, Florin, Lindholm, Vestman ja Forsberg luvuille. Pinta-ala 304 ha, josta puutarhaa 1,75, peltoa 90, vesijättömaata 6, metsämaata 197,25 ja joutomaata 9 ha. Pellot enimmäkseen epätasaisia multa- ja savimaita; vain 2 ha on hiekkamaata. Niistä 60 ha risusalaojissa. Rakennukset viljelysmaitten päässä. Päärakennus 3-kerroksinen, rakennettu v. 1902. Sen alakerta on kivestä ja sisältää 5 huonetta, leipomon, saunan ja 2 aittaa. Muut kerrokset ovat tiilistä ja sisältävät yhteensä 14 huonetta. Sitä on nykyisten omistajain aikana pidetty täysihoitolana. Tilalla on myös pienempi asuinrakennus, joka on puusta, 2-kerroksinen, siinä toinen osakkaista asuu. Navetta harmaasta kivestä rakennettu kellarinavetta. Sikala on tiilistä, 2-kerroksinen, molemmat kerrokset sikojen hallussa. Tuulimoottori nostaa veden tekolampeen, josta se menee kaikkiin karjarakennuksiin ja puimahuoneeseen. Päärakennuksessa on oma säiliönsä, josta vesi menee kaikkiin asuinrakennuksiin. Viljelyskiertoja 3, joista yksi, tavallinen rehu- ja viljakierto, on lähinnä taloa, toinen on juurikasvikierto ja kolmas, kauimpana talosta oleva, rehu- ja viljakierto, ilman ruista. Omistajanmuutoksen takia ei nykyjään näitä kiertoja kuitenkaan käytetä, vaan harjoitetaan vapaata viljelystä. V. 1929 olivat eri viljelyskasvien alat: rukiin 6 ha, vehnän 1,5, kauran 22, ohran 0,25, herneen 0,3, perunan 2, pellavan 0,3, rehujuurikasvien ja lantun 1,5, heinän 49, 65 ja kevätvehnän 0,5 ha; kesantona oli 6 ha. Kotieläimiä: 4 hevosta, 10 lehmää, 1 sonni, 6 sikaa, 1 lammas ja 80 kanaa. Karja on Ay-rotua ja kanat valkeata leghornia. Suurimmat tulot saadaan rehujen, viljan, perunoiden, puu- ja kasvitarhantuotteiden sekä maidon, lihan ja munien myynnillä, ostajana oma täysihoitola. Metsä on enimmäkseen havumetsää. Voimakoneena raakaöljymoottori ja traktori.
Lähde
Suomen maatilat, I osa