| A r k i v a l i a |
| Databasen visar galleri |
Databasen innehåller ett plock ur materialet i Arkivalias samlingar med anknytning till Kyrkslätt.
Klicka på Bild, Dokument, Text eller Tryckt publikation och sedan på den bild du vill bekanta dig med för att se beskrivningen för objektet.
Samling: Sortering enligt samling i arkivet (varje samling kan innehålla ett eller flera objekt som visas för alternativet "Visar lista") genom att klicka på bilden visas beskrivningen för samlingen ifråga.
Alla: Alla samlingar och objekt som visas i Katalogen.
Gabbels
Kuva Porkkalan vuokra-alueelta. Bild från Porkalaområdet.Kunta Kirkkonummi
Kylä Häggesböle
Tilan nimi Gabbels ja Skrobb
Tilannevuosi 1931
Omistaja Jarl Johansson
Lisätietoja
GABBELS ja SKROBB, 12 km Kirkkonummen asemalta ja 54 km Helsingistä. Omistaja v:sta 1920 Jarl Johansson, jonka suvulla se on ollut 26 v. Gabbels mainitaan ensi kerran 1540, jolloin sen omistajana oli Jöns Olofsson v:een 1554. Skrobbia hallitsi silloin Jöns Larsson. Sittemmin kuuluivat kummatkin tilat eri suvuille, kunnes ne v. 1862 yhdistettiin. Pinta-ala 160 ha, josta puutarhaa 0,3, peltoa 50, luonnonniittyä 5, viljelyskelpoista maata 3, varsinaista metsämaata 91,7 ja joutomaata 10 ha. Peltomaa epätasaista savi-, multa- ja hiekkamaata, salaojitettu 5 ha. Rakennukset viljelysten keskellä. Päärakennus (7 huon.) 2-kerroksinen, rakennettu v. 1918. Navetta tehty 1922 puusta ja vahvistettu tiilipilareilla, siinä on vesijohto. Rakennukset ovat hyvin hoidetun puiston ja puutarhan ympäröimä, kauniilla paikalla, Häggesbölen salmen rannalla. Vapaa viljelys. V. 1929 oli 2 ha kesantoa, 1,5 vehnää, 1 ruista, 20 kauraa, 0,5 vihantarehua, 2,5 perunaa, 0,4 siemenpellavaa, 1 rehujuurikasveja ja 21,1 ha heinää. Tilalla harjoitetaan voimaperäistä viljelystä, vuosittain käytetään n. 20 000 mk väkilannoitukseen. Sadot ovatkin nousseet huomattavasti nykyisen omistajan aikana. Niinpä heinästä on saatu 7 000 kg ha:lta sekä aikaisesta perunasta keskimäärin 22 000 kg ha:lta. Kotieläimiä: 4 hevosta, 10 lehmää, 60 kanaa ja 140 ankkaa. Karja on Ay-sekarotua ja ankat chambellrotua. Kolmeenkymmeneen vuoteen ei tilalla ole ollut enempää kotieläimiä kuin nyt. Suurimmat tulot saadaan rehuista, viljasta, maidosta, munista, lihasta, pellavista ja puutarhantuotteista, jotka myydään Helsinkiin. Rehut myydään suurimmaksi osaksi sotalaitokselle. Metsä on suunnitelman mukaan hoidettua havumetsää, josta on myyty tukki- ja paperipuita. Kalastusmandollisuudet ovat erittäin hyvät Sommarväg-järvessä, myös on harjoitettu kalansiitosta. Sitä paitsi on Vinterväg-järveen istutettu v.1925 biisamimyyriä. Voirakoneena traktori, joka käyttää mm. sirkkelisahaa, myllyä, puimakonetta ja katkaisusirkkeliä. Tila on chambellrotuisten ankkojen siitoskeskus. — Omistaja hoitaa äitinsä lukuun Frigges-nimistä valtion virkataloa.
Lähde
Suomen maatilat, I osa