Kantvik : Maalaiskylä - Sotilaskaupunki - Teollisuustaajama

Kantvikin seudulla oli viisi maatilaa; Strömsby, Sepänkannas, Edis, Kantvik ja Båtvik. Merenrannan vanhojen eräalueiden asutus vakiintui muuttoaalloissa 1100- ja 1300-luvuilla, ja yhteydet Siuntion suurkartanoihin olivat tiiviit. Vaikka alue on manteretta, ennen Suomen itsenäistymistä seutua pidettiin Kirkkonummen läntisen saariston keskuksena. Laivat ajoivat säännöllisesti sen laitureihin silloin, kun junista ei ollut vielä tietoakaan. Tilat menestyivät, ja rantaan rakennettiin huviloita. Sotien jälkeen Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle. Kantvikin seutu oli tarkalleen vuokra-alueen keskellä, joten sinne sijoitettiin raskas tykistö ja nopean toiminnan joukkoja. Lisäksi tuli monia siviilitoimintoja kuten satama varastoineen, koulu, sairaala, tienhoito ja sähköhuoltoa. Vuokra-ajan jälkeen Kantvikin seudun asukkaat palasivat uudenlaiseen - järkyttäväänkin - maailmaan, ja jälleenrakennus alkoi. Samaan aikaan Porkkalan alue kiinnosti Helsingissä tonttipulaa kärsinyttä suurteollisuutta, ja Kantvikin rannat ostettiin tähän käyttöön. Tehtaiden työntekijöille rakennettiin asuntoja, ja uudet asuinalueet syntyivät. Kantvikin tarina on monipolvinen ja rikas. Koko Suomen kehitys on aina heijastunut alueen elämään ja tapahtumiin. Maalaiselämä ja kaupunkilaiselämä ovat sekoittuneet keskenään, ja seudun ihmisillä on ollut kiinteät yhteydet myös ulkomaille.